Iskikö koronavirus, flunssa vai influenssa?

Päivitetty: syys 15



Iskikö koronavirus, flunssa vai influenssa?

Koronaviruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia ja rinoviruksen aiheuttamaa flunssaa on vaikea erottaa toisistaan samankaltaisten oireiden vuoksi. Mutta jos hajuaisti katoaa, kyseessä on todennäköisesti korona.


Viime vuonna ilmestynyt koronavirus tekee flunssankaltaisten sairauksien erottamisen toisistaan entistä vaikeammaksi. Kaikki flunssat kun eivät ole COVID-19:ää. Epätietoisuutta aiheuttaa se, että oireet muistuttavat toisiaan. ”Ennen koronaa oli helpompaa, kun piti erottaa toisistaan vain flunssa ja influenssa. Niidenkin erottaminen voi joskus olla vaikeaa”, kiteyttää infektiosairauksien erikoislääkäri, professori Harri Saxén HUSista.

Koronavirukselle vaikuttaa olevan tyypillistä hajuaistin häviäminen, mikä voi tapahtua jo taudin alkuvaiheessa. Influenssavirusten aiheuttamalla hengitystietulehduksella on ankarammat ja hankalammat oireet kuin nuhakuumeeksikin kutsutulla ja yleisellä flunssalla. Flunssaa taas aiheuttavat sadat erilaiset virukset, etenkin rinovirukset. Saxénin mukaan flunssaiseksi itsensä tunteva sairastaa todennäköisemmin tavallista flunssaa kuin koronaa. Jos flunssan oireita on, testaaminen on kuitenkin tärkeää niin kauan kuin viranomaiset näin ohjeistavat.

Katosiko hajuaisti – syynä voi olla korona ”Vaikuttaisi siltä, että koronavirukselle on tyypillistä hajuaistin häviäminen. Se voi tapahtua jo taudin alkuvaiheessa. Mutta valitettavasti tämä hajuaistin puute saattaa liittyä muihinkin hengitystieviruksiin”, Saxén toteaa. Oireeton koronatartunnan saanut tartuttaa vähemmän kuin oirehtiva, mutta tartuttaa kuitenkin. Kun hajuaisti katoaa, tavallista on, ettei maistakaan mitään. Muitakin oireita COVID-19:ssä on, kuten hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, nuha, lihassäryt ja jopa ripuli. Oireet ovat yksilöllisiä ja ne voivat olla myös lieviä tai niitä ei ole lainkaan.

”Iso ongelma on se, ettei suurella osalla tartunnan saaneista ole oireita ollenkaan. Oireeton tartuttaa vähemmän kuin oirehtiva, mutta tartuttaa kuitenkin.” Koronatestausta suositellaan edelleen, tartuntaketjut selvitetään Testausta suositellaan edelleen, jos kokee koronankaltaisia oireita. Pandemian alkuvaiheessa testauskapasiteetista oli pulaa, mutta tämä ei ole Suomessa enää ongelma. Myös oireilevat lapset kannattaa testata, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan päiväkoti ja koulu eivät voi vaatia todistusta testin tuloksesta. Jos oireet vähenevät tai loppuvat, lapsi voi palata hoitoon tai kouluun. ”Jos kaikki oireilevat lapset kävisivät testissä, koronatestauskapasiteettia pitäisi moninkertaistaa", Saxén miettii.

Koronan itämisaika on viisi päivää. Oireiden alettua kaksi viikkoa on katsottu riittävän karanteeniajaksi. Jos oireettomalla on todettu COVID-19-tartunta, hänenkin on oltava eristyksissä 14 vuorokautta. Tartuntaketjut pyritään aina selvittämään, myös altistuneet joutuvat parin viikon karanteeniin. Koronasta ei tiedetä vieläkään riittävästi Saxén myöntää, että koronaviruksesta tiedetään vieläkin liian vähän. Muun muassa supertartuttajista ja immuniteetista haetaan edelleen lisätietoa. ”Vesi- ja tuhkarokon sairastanut saa elinikäisen suojan, mutta koronasta emme tiedä vielä varmuudella, onko suoja lyhytkestoinen vai puuttuuko se kokonaan. Jälkitauditkin ovat osittain hämärän peitossa: esimerkiksi milloin keuhkojen toiminta tai muu toimintakyky palautuu ja mitä liitännäissairauksia tautiin voi liittyä.”

Luonnollista kautta syntyvään laumasuojaankin vaadittaisiin, että 70‒80 prosenttia väestöstä olisi sairastanut taudin. Suomessa koronan luku on väestössä melko alhainen moneen muuhun maahan verrattuna. Onneksi koronarokotusten myötä meidän ei tarvitse tyytyä luonnolliseen laumasuojaan. ”Vain Italian Bergamossa päästään lähelle: 60 prosentilla kaupunkilaisista on kuulemma sairastamisesta saatuja vasta-aineita koronainfektiota vastaan.” Pitkäaikaistietoa kertyy hitaasti, sillä kokemuksia on vasta suhteellisen lyhyeltä ajalta. ”Ihmiset ovat erilaisia. Sadasta 50-vuotiaasta vaikkapa 95 henkilöä saa lievän taudin, mutta viisi voi sairastua vakavasti. Toivottavasti joskus pääsemme selville yksilöllisistä eroista. Taustalla voi olla jokin geneettinen ominaisuus, kuten kudostyyppi tai veriryhmä.”

Flunssankaltaiset sairaudet tarttuvat samalla tavalla Suomalaisiin on nyt iskostunut käsihygienian tärkeys, minkä ansiosta esimerkiksi keväällä 2020 ja 2021 flunssat jäivät vähemmälle kuin tavallisesti. Kaikki virusinfektiot tarttuvat ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana. Sen lisäksi että kädet pestään saippualla tai käytetään käsidesiä, olennaista on yskiä ja aivastaa hihaan tai vaatteen sisälle. Tärkeää on, että sairaat välttävät tartuttamasta muita. ”Sairautta tutkitaan paljon, jotta saisimme lisää tietoa. En ole huolissani siitä, että korona räjähtäisi käsiin. Tuntuu, että osaamme jo elää sen kanssa, ja voimme ryhtyä toimenpiteisiin." Yksi asia on varmaa: koronavirus on tullut jäädäkseen, vaikka isommilta epidemioilta tai pandemioilta jatkossa vältyttäisiinkin.

Koronan oireet

  • Hajuaistin menetys on tyypillinen koronaan viittaava oire.

  • Hengitysvaikeudet, kurkkukipu, kuume, yskä, nuha, säryt ja ripuli.

  • Taudin toteaminen on hankalaa, sillä oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Myös oireettomat voivat tartuttaa tautia.

  • Itämisaika on noin viisi päivää, tartuttavuus kaksi viikkoa. Taudin voi todeta vain testaamalla.

Flunssan oireet

  • Etenkin nuha, mutta myös kurkkukipu ja yskä.

  • Kuume ei yleensä nouse korkeaksi.

  • Hengenahdistus ei ole tyypillistä.

  • Flunssan oireita voidaan helpottaa itsehoitolääkkeillä.

Influenssan oireet

  • Meillä influenssaa alkaa esiintyä vasta marraskuusta eteenpäin.

  • Tautia voi ehkäistä rokotteella.

  • Tyypillisin oire on nopeasti nouseva kuume, horkka ja lihassäryt.

  • Viruslääkkeet lyhentävät oireiden kestoa ja vähentävät jälkitautien riskiä.

Allergian oireet

  • Siitepölystä aiheutuvaa allergiaa esiintyy lähinnä keväisin ja kesäisin.

  • Silmien punoitusta, aivastelua ja nuhaa voi luulla flunssaksi.

  • Jos allergialääkkeet helpottavat oloa, kyse on allergiasta.

Teksti: Tarja Västilä Artikkeli on päivitetty 6.7.2021.