D-vitamiini tukee ihmisen immuunipuolustusta
FT Veijo Nurmisen väitöstutkimus vahvisti entisestään kuvaa siitä, miten D-vitamiini tukee ihmisen immuunipuolustusta. Lisäksi ihmiskeho näyttää itse säätelevän sitä, minkä verran se päästää D-vitamiinia vereen.
D-vitamiinilla on suuri rooli ihmisen immuunipuolustuksen normaalissa toiminnassa. Helmikuussa Itä-Suomen yliopistossa molekulaarisessa lääketieteessä väitellyt Veijo Nurminen löysi tutkimuksessaan ihmiskehosta kaikkiaan 273 kohdegeeniä D-vitamiinille ja samalla kaksi uutta proteiinia, jotka osallistuvat näiden kohdegeenien luennan säätelyyn "D-vitamiinin tarve näyttäisi olevan yksilöllistä. Eräässä tutkimuksessa osoittautui, että koehenkilön keho sääteli itse, minkä verran se päästää rasvakudokseen ja maksaan varastoitunutta D-vitamiinia vereen. Jokaisella koehenkilöllä D-vitamiinin taso asettui omalle henkilökohtaiselle optimitasolle." Tämän tutkimuksen perusteella yhdelle tarpeellinen D-vitamiinin määrä on siten erilainen kuin toisella. "Jokaisen voisi siksi olla hyvä määrityttää oma D-vitamiinitasonsa ainakin kerran laboratoriotestein."
D-vitamiinia auringosta ja ravinnosta D-vitamiinia saa valoisaan vuodenaikaan auringonvalosta, ja sitä saa myös ravinnosta. D-vitamiinia saa ravitsemussuositusten mukaan riittävästi, jos syö kalaa pari, kolme kertaa viikossa ja käyttää maitotuotteita vähintään puoli litraa päivässä. Moneen elintarvikkeeseen on niin ikään lisätty D-vitamiinia. D-vitamiinilisää suositellaan alle 75-vuotiaille 10 mikrogrammaa ja sitä vanhemmille 20 mikrogrammaa päivässä. "Erityisesti laitoksessa asuville, niukasti ulkoileville vanhuksille ympärivuotinen D-vitamiinilisä on tarpeen." Veren vitamiinitasot asettuivat Nurmisen väitöstutkimuksen tuloksien avulla voidaan etsiä geenimarkkereita, joiden avulla voitaisiin tulevaisuudessa tutkia jokaisen yksilöllistä D-vitamiinin tarvetta, "Parin ensimmäisen päivän aikana henkilöiden D-vitamiinipitoisuus nousi nopeasti, mutta pysähtyi sitten omalle tasolleen, jossa se pysytteli vielä 30 päivän jälkeen. Joillakin keho vapautti D-vitamiinia verenkiertoon siten, että vitamiinitaso asettui 70 nanomooliin, joillakin sataan." "Pitää kuitenkin muistaa, että mikä tahansa biologisesti aktiivinen aine on liikaa nautittuna myrkyllistä. Jos ihminen käyttäisi päivittäin ja pidemmän ajan liian suuria annoksia D-vitamiinia, hän alkaisi kärsiä yliannostukseen liittyvistä oireista, kuten hyperkalsemiasta – eli veren kohonneesta kalsiumpitoisuudesta ja siihen liittyvistä oireista." Filosofian tohtori Veijo Nurminen haluaisi viedä D-vitamiinitutkimusta vielä edemmäs: "Olisi mielenkiintoista selvittää, olisiko D-vitamiinilisää järkevä ottaa vain muutama suuri kerta-annos talvessa sen sijaan, että nappaamme annoksen joka päivä. Lisävitamiini unohtuu helposti, ja jos se jää tauolle, uhkaa saantivaje. Jos taas annosta kasvattaa selvästi päivää kohti, vaarana on vitamiinin liikasaanti."
D-vitamiini ja väitöstutkimus *Veijo Nurminen tutki väitöksessään D-vitamiinin kohdegeenien luennan säätelyä sekä D-vitamiinin vaikutuksia ihmisen monosyyttisoluissa. *D-vitamiini on steroidihormoni, jota syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta. Sitä voidaan saada myös ruoasta. Sen luonnollista tuotantoa vaikeuttavat pitkät pimeät vuodenajat, sisätiloissa työskentely ja puutteellinen ruokavalio. *D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää solujen normaalin toiminnan takaamiseksi. Geenien luennan säätely on puolestaan keskeistä solujen normaalille toiminnalle. *Nurmisen väitös toi uutta tietoa D-vitamiinin molekulaariseen signalointimalliin. Tämän lisäksi väitöstutkimuksessa saatiin selville D-vitamiinin tärkeimmät kohdegeenit ihmisen monosyyttisoluissa. Näitä geenejä on kaikkiaan 273. Kyseisiä kohdegeenejä voidaan käyttää geenimarkkereiden tutkimuksessa silloin, kun tutkitaan ihmisen yksilöllistä D-vitamiinin tarvetta ja vastetta elimistössä. Teksti: Essi Kähkönen